ForeAmmatti

Ennustamisen vaikeudesta

ke 9.9.2020 - Mikael Andolin
Ennustamisen vaikeudesta

Kuluneena kesänä sääennusteet eivät ole välttämättä olleet yhtä tarkkoja kuin viime kesänä. Tämä osaltaan siksi, että lentokoneet ovat maanneet kentillä ja hangaareissa. Niitä ei ole ollut yhtä paljon ilmassa tuottamassa ajantasaista säädataa koko ajan ja kaikkialta. Lopetettiinko siis sääennusteiden tekeminen? Ei. Sen sijaan otettiin avuksi muita, vaihtoehtoisia (lue: vaikeampia) menetelmiä ennusteiden tekemiseen.

Ennustaminen on aina vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Ja ennustamisessa vaikein asia ei siltikään liity ennustamiseen, vaan ennusteista tehtävien tulkintojen epävarmuuteen. Voiko koskaan olla varma, että kukaan ei tulkitsisi ennustetta väärin ja käyttäisi sitä perustelemaan asiaa, johon ennuste ei varsinaisesti tai edes epäsuorasti liity? Tuskin.

Meillä Foredatassa on pitkä kokemus ennustamisesta. Ammatti- ja aluekohtaisia keskipitkän aikavälin kilpailutilanne-ennusteita on tehty vuodesta 2008 alkaen. Vaikeusastetta on ollut riittämiin, lähes joka vuosi ennusteen pohjalla oleva tilastomassa on jollain tapaa muuttunut, muokattu tai sitä ei kaikilta osin ole ollut edes olemassa. Kokemus tuo varmuutta soveltaa, vaikka tilanteet ja tilastot sekä luokitukset ja läänit ovat alituisessa muutoksessa.

Miksi ennusteita tehdään? Syitä on monia, joita kaikkia ei pysty edes listaamaan, mutta tässä muutama: Uusien ajatusten, näkökulmien ja/tai menetelmien syötteeksi (sekä omien että muiden). Päätöksen (pienten ja isojen) tekemisen tueksi. Ennakoinnin, eli tavoitteellisen tulevaisuuden tekemisen tueksi. Ja toisinaan ilmenee tarve jollekin ihan uudelle ennusteelle, ihan uudessa tilanteessa, jossa ei olla aiemmin oltu.

Me päädyimme Jarin (Foredatan toimitusjohtaja) kanssa tuollaiseen tilanteeseen ja hetken pohdittumme, totesimme, että nyt pitäisi laskea ja tehdä vaihtoehtoisia skenaarioita ja käyttää olemassa olevaa dataa uudella tavalla. Pitäisi yhdistää tietoja, joita ei ole aiemmin tavattu yhdistää. Lopulta loimme jotain, mitä ei aiemmin ollut tehty näin.

Eli mitä? No ammattialojen tulevaisuuden näkymiä Pirkanmaalla. Toimeksiantajana ennusteiden tekemiselle oli Pirkanmaan ELY-keskus.

Aihe ei ollut tuiki tuntematon. Olin jo vuosia sitten ollut tiiviisti näiden puuhien parissa Pirkanmaan ennakointipalvelussa. Teimme ja teetimme tuolloin vinon pinon ennakointia alueen tulevista työvoima- ja osaamistarpeista. Hyödynsimme myös Jarin tekemiä Foredatan ammatti- ja aluekohtaisia kilpailutilannelaskelmia jo tuolloin.

Nyt K-pandemia asetti kuitenkin nappulat uuteen järjestykseen pelilaudalle, joten teimme seuraavaa. Hyödynsimme Valtiovarainministeriön huhtikuisia ennustelukuja bruttokansantuotteen kehityksestä. Tutkimme lisää VM:n tilastojulkaisuja ja jäljitimme ne tilastot, joiden perusteella toimialakohtaiset luvut oli laskettu. Haimme samasta Tilastokeskuksen datasetistä maakunnalliset luvut ja ratkaisimme samalla bkt:n ja työllisyyden laskennallisen linkin. Hyödynsimme VM:n ennusteessa olevia ennustetasoja toimialakohtaisesti ja sovelsimme ne maakunnalliseen työllisyyden viitekehykseen. Emme yrittäneetkään luoda tulevaisuutta, vaan pyrkimyksemme oli tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi vastaavilla reunaehdoilla, joilla koko valtakuntaa koskevia päätöksiä perusteltaisiin. Näin toimien saimme aikaan kaksi erillistä Korona-skenaariota, joissa pandemian vaikutuksia katsotaan vastaavien linssien läpi, mitä VM:n ennuste näytti koko maan bkt:n osalta.

Emme kuitenkaan pitäytyneet toimeksiannon osalta vain numeroissa. Selvityksessä, johon ennustetulokset koottiin, saimme samalla mahdollisuuden puhua myös osaamisesta, jonka osalta esittelimme epävirallisia välituloksia Pirkanmaan TE-palvelupilotista ja sen (silloisesta) yli tuhannesta asiakkaasta, jotka olivat kartoittaneet osaamisensa ForeAmmatin avulla. Pystyimme näyttämään, millaisia osaajia tämä joukko sisälsi ja mihin tehtäviin heidän osaamisensa sopisi. Ja vastaavasti, mitä osaamisia puuttui suhteessa työelämän näkymiin.

Tässä ajassa joudumme todennäköisesti turvautumaan monenlaisiin toimiin ja tätä varten päivittämään tietojamme ja käsityksiämme todellisuudesta moneen kertaan. Tämä selvitys ennusteineen toimikoon yhtenä osana sitä työtä, jonka myötä selviämme tästä poikkeuksellisesta ajasta. Varmaa on vain, että helpoksi tämä työ ei ole muuttumassa.

Selvityksen voi lukea ja ladata vapaasti osoitteesta:https://www.doria.fi/handle/10024/177832

Photo by Markus Winkler on Unsplash

Mikael Andolin

Mikael Andolin on Foredata Oy:n kehitysjohtaja, jonka bravuureihin kuuluvat ennakointi, osaaminen ja riezza di andolini.