ForeAmmatti

Missä työt? Osa I: Kysyntä

ke 28.10.2015 - Jari Järvinen
Missä työt? Osa I: Kysyntä

Toisin kuin uutisoinneista voisi päätellä, töitä on tarjolla Suomessa tällä hetkellä aivan yhtä paljon kuin ennen talouskriisiäkin. Jos et usko, lue lisäätäältä.

Aina toki työpaikka-avauksia saisi olla enemmän. Kuuluisan Riesa-pellen sanoin: ”ahneella on... enemmän!”. Mutta suurin ongelma ei ole työpaikka-avausten kokonaismäärä. Huom! Paino sanalla ”kokonaismäärä”.

Niin paljon pokkaa ei tosin ole minullakaan, että väittäisin että ongelmia ei ole ollenkaan. On niitä ja paljon!

Suurin ongelma taitaakin liittyä siihen, että sitä työtä ei ole enää tarjolla täsmälleen samalla tavalla kuin ennen. Siis samoilla alueilla ja samoissa ammateissa.

Tämä on iso ongelma (etenkin jos siitä itselleen ongelman ottaa), koska työpaikka-avausten määrille emme voi yhtään mitään. Emme mahda mitään kokonaismäärälle, emme mahda mitään sille missä päin Suomea työpaikka-avauksia on ja emme mahda mitään sille mihin ammatteihin niitä syntyy. Paitsi tietysti jos siirryt yrittäjäksi.

Mille me sitten jotain mahdamme? No meille itsellemme!

Me ihan itse pystymme vaikuttamaan siihen mitä osaamme, missä asumme ja mitä töitä olemme kykeneviä ja toisaalta valmiita tai suostuvia tekemään. Mitään helppoa tähän ei tietenkään liity ja muutos on hidasta. Muutos on kuitenkin sitä nopeammin valmis mitä nopeammin aloittaa...

Mutta mistä aloittaa?

Hyvä lähtökohta varmaan olisi selvittää, missä sitä työtä nykyään on tarjolla, kun sitä kerran on tarjolla.

Tärkein asia ymmärtää työn tarjonnasta on se, että töitä on tarjolla siellä missä on työnantajia. Tämän ei tarvitse olla rakettitiedettä! Jos haluat osakemeklariksi, et voi asua Pihtiputaalla. Jos etsit maanviljelijän töitä, Helsingin keskusta ei ole se paras paikka. Jos asut Helsingin keskustassa ulottuvillasi on lähes 40 % kaikista tämän maan työpaikka-avauksista. Jos asut Pihtiputaan keskustassa ulottuvillasi on lähes 0,03 % kaikista tämän maan työpaikka-avauksista.

Erilaisia tilastoja yhdistelemällä voi havaita, että töitä on erityisesti tarjolla kahdessa paikassa:

  1. Alle 50 henkilöä työllistävissä asiantuntijayrityksissä, jotka toimivat pääkaupunkiseudulla.
  2. Sosiaali- ja terveysalalla kaikkialla Suomessa (myös Pihtiputaalla).

Eli pk-yritykset jyräävät suuret, pääkaupunkiseutu jyrää muun Suomen ja sitten on olemassa julkishallinnon töitä (esim. sosiaali- ja terveyshuolto, koulutussektori ja kuntien työntekijät) sekä myynti- ja siistimistyöt, joita löytyy lähes kaikkialta Suomesta.

Ammattien näkökulmasta suurena linjana voi havaita erityisesti asiantuntijatyön korostumisen (katso taulukko alla). Asiantuntijatyön osuus työpaikka-avauksista on kasvanut 15 prosentista 23 prosenttiin vuodesta 2006 nykyhetkeen. Lisäksi erityisasiantuntijoiden osuus on kasvanut. Sen sijaan ns. suorittavan työn osuus on vähentynyt. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden sekä muiden työntekijöiden osuudet ja määrät ovat vähentyneet aikas roimasti. Mutta kuten tästäkin datasta nähdään, työpaikka-avausten kokonaismäärä on lähes täsmälleen sama vuonna 2006 kuin nykyäänkin. 483 900 työpaikka-avausta vuonna 2006 ja noin 487 800 työpaikka-avausta viimeisen 12 kuukauden aikana.

Työpaikkailmoitukset vuonna 2006 ja viimeisen 12 kuukauden aikana ammattiryhmittäin
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto.

Se mikä tässä lisäksi on erilaista kuin ennen on se, että töitä todellakin on tarjolla ei-suurissa yrityksissä huomattavasti enemmän kuin suurissa yrityksissä. Yli 10 vuotta sitten asiat olivat toisin. On tärkeä ymmärtää, että pk-yritysten osuuden kasvu työpaikka-avauksissa vaikuttaa työnhaussa (ja myös työnteossa) oikeastaan kaikkeen.

Esim. työnhakijan osaamisvaatimukset ovat pienissä yrityksissä usein hieman erilaiset kuin suurissa, työntekijän valintaprosessi on erilainen, lopullisen palkkauspäätöksen tekee useammin yrittäjä, ei suuren yrityksen henkilöstöpäällikkö ja yhä suurempi osa työpaikoista jää julkisten työpaikkailmoitusjärjestelmien ulkopuolelle. Näin tapahtuu helposti esim. koska pieni yritys haluaa välttää koko työlään prosessin tai siksi, että mitään paikkaa ei edes ollut avoinna mutta työnhakija asteli firman ovesta sisään sopivan ehdotuksen kanssa.

No entäs nyt sitten, jos olet metsuri Pihtiputaalta? ”Työttömyys, viina, kirves ja perhe / Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe”? No ei! On niitä töitä tarjolla lähes kaikkialla!

Vaikka metsurien tilanne on tällä hetkellä Keski-Suomessa lievästi sanottuna surkea (132 työnhakijaa per työpaikka ja 27,9 % työttömyysaste), niin tulevaisuus voi silti näyttää hyvältä mutta osaamiseen varmasti tarvitaan päivitystä. Niin me kaikki tarvitsemme! Olemme me töissä nyt tai emme.

Yo. tarkastelu katsoi työpaikka-avausten määriä ammattiluokituksen pääammattiryhmien kautta. Kukaan meistä ei työskentele pääammattiryhmässä vaan jossain tarkemmin rajatussa tehtäväkokonaisuudessa. Eli näiden pääammattiryhmien sisään mahtuu vielä vaikka kuinka monta erilaista tarinaa ja tilannetta.

Suosittelenkin kovasti, että selvität itseäsi kiinnostavien ammattien tarkemmat tiedot esim. meiltäForeAmmatista!

p.s Lopuksi haluan pyytää anteeksi Pihtiputaan kunnalta ja kaikilta sen asukkailta. Kaiken rehellisyyden nimissä Pihtipudas vain tuli jostain syystä ensimmäisenä mieleen. En edes tarkkaan tiennyt, missä se sijaitsi ennen tätä tekstiä. Anteeksi.

Jari Järvinen

Jari Järvinen on Foredata Oy:n toimitusjohtaja, joka toimii ForeAmmatin pelinrakentajana sekä tukimiehenä.